Työn kuormitustekijät ja kuormittuminen

Työsuojelun perusteet
19.4.2011
Jarmo Sillanpää

Jaksossa lukija

  • saa perustiedot työn kuormittavuudesta ja ergonomiasta
  • oppii soveltamaan ergonomista ajattelutapaa työssään: miten tehtävät ratkaisut, valinnat, hankinnat ja työtavat vaikuttavat kuormittumiseen

Työntekijä on työtä tehdessään vuorovaikutuksessa työympäristön lisäksi työtehtävän ja siihen liittyvien koneiden ja laitteiden kanssa. Tästä vuorovaikutuksesta johtuvaa työn kuormittavuutta tulee tarkastella sekä ruumiillisena (tuki- ja liikuntaelimistö sekä verenkierto- ja hengityselimistö) että henkisenä ilmiönä. Työn kuormittavuutta voidaan tarkastella kuvan «»1 mukaisen kuorma-kuormittuneisuus-mallin avulla. Työssä kuormittumiseen vaikuttaa suuri joukko työtehtävästä johtuvia kuormitustekijöitä (esim. taakan muoto, taakan paino, työtason korkeus, käsiteltävän tiedon määrä ja tietokonehiiren sijainti pöydällä), työjärjestelyt sekä työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Kuormittuminen johtaa työtehtävän keston ja toistuvuuden myötä kuormittuneisuuteen, joka ilmenee muutoksina työntekijän elimistön tilassa ja työsuorituksessa. Kuormittuminen voi työntekijän kannalta olla sopivaa, mutta myös yli- tai alikuormittavaa.

Kuormittumisen seuraukset

Kuormittuminen työssä ilmenee erilaisena ja eriasteisena kuormittuneisuutena. Kuormittuminen voi ilmetä hyvin monenlaisina haitallisina seurauksina etenkin, kun työssä on suuri ja pitkäaikainen epäsuhta työn vaatimusten ja työntekijän suoritusedellytysten välillä (ali- ja ylikuormittavat tilanteet).

Kuva 1. Kuorma-kuormittuneisuus-malli

TASO 1: Tekninen taso, jolla työtehtävälle ominaiset kuormitustekijät määräytyvät mm. työalan, valitun tuotantotekniikan ja vallitsevan tekniikan tason mukaan. Lopulliseen työtehtävän ja tätä kautta työkuorman muotoutumiseen vaikuttavat tuotesuunnittelussa (työn kohde) ja menetelmäsuunnittelussa tehtävät valinnat ja päätökset. Myös arkkitehti- ja ilmastointisuunnittelu vaikuttaa työkuormaan ympäristötekijöiden kautta.

TASO 2: Työjärjestelytaso, jolla mahdolliset työkierto, työn laajentaminen, työn rikastaminen, urakkatyö ja solutyöskentely vaikuttavat siten, että sama perustehtävä eri tilanteissa kuormittaa erilailla.

TASO 3: Inhimillinen taso, jolla mm. ikä, sukupuoli, antropometria, ammatillinen osaaminen (tiedot, taidot, työnhallinta), työ- ja toimintakyky, motivaatio, työtapa ja stressin sietokyky säätelevät työntekijän kuormittumista. Eli sama kuormitus saa aikaan eri henkilöille erilaista kuormittumista.

TASO 4: Aikataso: kuormittuminen on joko kertaluonteista tai jatkuvaa. Kuormittuminen voi toistua samankaltaisena hyvin lyhyinä toistoina, vaihe- ja toistotyöt. Kuormittuminen saa aikatekijän vaikutuksesta aikaan kuormittuneisuutta, ilmenee mm. erilaisina muutoksina elimistön toiminnassa, ruumiillisina ja henkisinä tuntemuksina sekä muutoksina työsuorituksessa, työn määrässä ja laadussa.

Kuormittuneisuuden ilmeneminen ihmisessä

  • elimistön tapahtumat
  • hermoston toiminnan vaihtelut
  • hormonien erityksen vaihtelu
  • verenkierron ja aineenvaihdunnan vaihtelut
  • hengitysvolyymin ja -tiheyden vaihtelu
  • lihasväsymys
  • terveydentilan vaihtelut
  • työsuorituksessa havaittavat tapahtumat
  • havaintojen teon nopeuden ja tarkkuuden vaihtelut
  • liikkeiden nopeuden ja täsmällisyyden vaihtelut
  • virhesuoritukset ja -tapahtumat
  • henkiset kokemukset
  • työn sisällön kokeminen
    • henkisesti raskaaksi
    • yksitoikkoiseksi
    • mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi
  • henkiseen tilaan liittyvät tuntemukset
    • ahdistuneisuus
    • kyllästyneisyys
    • tyytyväisyys/tyytymättömyys
    • ajan hidas/nopea kuluminen
    • viihtymättömyys
    • kivut

Omaehtoinen säätely

Kuormittuneisuuden ilmeneminen perustuu työn vaatimusten ja työntekijän toiminnan väliseen vuorovaikutukseen. Tässä vuorovaikutuksessa työntekijä on aktiivinen toimija, joka voi useimmiten säädellä kuormittumista muuttamalla toimintatapojaan. Kuormittumisen säätelyssä voidaan siis puhua työntekijän omaehtoisesta säätelystä:

  • työtaitojen ja valmiuksien kehittäminen
  • menettelytapojen ja toimintastrategioiden kehittäminen
  • mikrotauotuksen ja muun elpymisen suunnittelu
  • työsuorituksen ennakointi.

Etsitkö luotettavaa tietoa terveydestä ja sairauksista?

Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä sekä sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville. Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia.

Käytämme evästeitä, jotta pystymme tarjoamaan parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sivustollamme. Voimme käyttää evästeitä myös markkinointiviestinnän kohdentamiseen. Jatkamalla sivustollemme hyväksyt evästeiden käytön.

Lisätietoja