Koulun terveyskirjastoOpitaan lähestymistaitoja

Opitaan lähestymistaitoja

Uutiset
12.2.2018
Koulun terveyskirjasto
Koulun terveyskirjasto

Miten osoittaa kiinnostusta toista kunnioittavalla tavalla? - Väestöliiton Poikien Puhelimen Anders Huldénin ajatuksia seksuaalikasvatuksesta.

Saamastani ysärin seksuaalikasvatuksesta tulee päällimmäisenä mieleen hermostunut liikuntamaikka ja kortsuin ja kurkuin varustettu ylireipas kouluterkkari. Kaikilla taisi olla fiilis siitä, että oma mukavuusalue oli kaukana. Punastuminen on luontevaa, eikä välttämättä mitenkään vaarallista tänäkään päivänä. 90-luvun jälkeen on kuitenkin seksuaalikasvatuksen saralla tapahtunut paljon. Sitä on tarjolla huomattavasti enemmän, aikaisemmin ja moniulotteisemmin. Seksuaalisuudesta puhutaan monenlaisena ja lähtökohtaisesti iloisena asiana, eikä vain vakavasti varoitellen. Entistä enemmän tarkastellaan myös yhteiskunnallisia normeja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta sekä sitä, miten ne saattavat vaikuttaa eri tilanteissa. Tämä on hyvä kehityssuunta.

Kehotunnekasvatusta suositellaan aloitettavaksi jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Tällä tavoin halutaan tukea lasten ja nuorten myönteisen minäkuvan kehitystä sekä heidän kykyään vaalia omia rajojaan. Turvataitoja opettamalla pyritään myös vahvistamaan lasten kykyä sanoa ”ei” ja toimimista mahdollisessa uhkatilanteessa. Tämä on tärkeä perusta muiden seksuaalisuuteen liittyvien teemojen käsittelylle.

Yleisiä Poikien Puhelimessa esitettyjä kysymyksiä ovat ”Miten saan tyttöystävän?”, ”Miten pääsee panemaan?” ja ”Miten tullaan kaapista?”. Pyydetään lupaa haluta ja olla haluamatta, ihmetellään mitkä ovat haluttavia ominaisuuksia omien ja toisten silmissä, mitkä eivät. Kun nuorten kanssa puhutaan seksuaalisuudesta, on kaikessa hyväntahtoisuudessa helppo korostaa varoituksia ja sitä, mitä ei pidä tehdä. On tärkeää löytää esimerkkejä myös siitä, mitä saa ja mitä kannattaa yrittää.

Lähestymistaitojen opettelussa haluaisin keskustella enemmän itseluottamuksesta, ujoudesta ja sosiaalisesta kömpelyydestä. Purkaa ja pohtia sukupuoliin liittyviä rooliodotuksia, jutella tyyli- ja tilannetajusta ja siitä, mistä tunnistaa moukan ja kuinka voi tajuta olevansa menossa hyvää vauhtia päin metsää, ennen kuin mopo karkaa käsistä. Haluaisin muistuttaa, miten tarpeen vaatiessa pyydetään anteeksi ja peräännytään tyylillä. Olisi hyvä ideoida yhdessä, mitkä lähestymistavat tuntuisivat hyviltä niin lähestyvän kuin lähestyttävän kannalta. Kannattaisi pohtia, miten voi vastata kunnioittavasti (ja joskus oikein jämäkästi) saamaansa huomioon silloin, kun kiinnostus on molemminpuolista tai kun näin ei ole. Mikä olisikaan paras mahdollinen tapa saada pakit? Tai miten uskaltaisi sanoa ääneen ”Muakin panettaa, loistava ehdotus!” silloin, kun siltä oikeasti tuntuu.

Joitakin perussääntöjä lukuun ottamatta tässäkään asiassa ei ole yhtä oikeaa vastausta. Lähestymistaidoista puhumalla voi oppia sanoittamaan paremmin toiveita, tarpeita sekä sitä, mitä haluaa tapahtuvan. Niiden kautta voi oppia muistamaan, että on inhimillistä, ettei aina edes tiedä mitä haluaa. Lähestymistaitojen avulla nuori voi rohkaistua lähetymään ihmistä, josta on kiinnostunut, mutta niin, ettei se lipsahda liikayrittämiseksi, joka usein ei herätä kenessäkään mielenkiintoa, vaan voi tuntua ahdistavalta.

ANDERS HULDÉN Kirjoittaja on Väestöliiton Poikien Puhelimen tiimin työntekijä.

Lue seksuaalisuuden monimuotoisuudesta, artikkelin lopussa Anders Huldénin video Kaapista ulostulon merkityksestä

Etsitkö luotettavaa tietoa terveydestä ja sairauksista?

Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä sekä sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville. Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia.

Käytämme evästeitä, jotta pystymme tarjoamaan parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sivustollamme. Voimme käyttää evästeitä myös markkinointiviestinnän kohdentamiseen. Jatkamalla sivustollemme hyväksyt evästeiden käytön.