Kaapista ulostulon merkitys

Seksuaalisuuden monimuotoisuus
5.9.2017
Tarja Santalahti

Nykykäsitys on, että lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa oman identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Kasvusuunta jätetään nykyisin pääsääntöisesti avoimeksi ja lasta tai nuorta autetaan sietämään epäselvää tilannetta. Kasvu etenee portaittain ja muokkaantuu vuorovaikutuksessa perheen ja ympäristön kanssa. Aikuisten suhtautuminen seksuaalisuuteen ja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen rakentaa tätä kuvaa.

Nuori ei voi valita seksuaalista suuntautumistaan eikä sukupuoltaan. Nuori voi samaistua täysin tai osittain toiseen sukupuoleen kuin siihen, mikä on hänen biologinen sukupuolensa. Kyseessä voi olla myös ohimenevä vaihe tai persoonaan liittyvä pojan feminiinisyys, tytön maskuliinisuus tai androgyynisyys.

Turvallinen kokemuksen jakaminen aikuisen kanssa auttaa nuorta jäsentämään kokemustaan. On hyvä yhdessä pohtia myös avoimuutta. Nuori, jolla on ollut useita hylkäämisen kokemuksia, jolla on heikko itsetunto ja jolta puuttuu turvallinen sosiaalinen verkosto, tarvitsee apua sen pohtimisessa kenelle kannattaa avautua.

Perheen yksi tehtävä on tarjota lapselle tai nuorelle mahdollisuus harjoitella tunnevuorovaikutustaitoja. Jos lapsi tai nuori ei voi ilmaista itseään juuri sellaisena kuin on, voi perheen aikuisten ja lapsen tai nuoren välille muodostua kuilu. Tunnetason etääntyminen saattaa jäädä tavaksi toimia myös aikuisena ja haitata esimerkiksi parisuhteen muodostumista tai syvempää kehittymistä.

Perheen aikuisilta saatu tuki on siis tärkeää ja toisaalta myös aikuiset tarvitsevat tukea, mikäli heissä herää esimerkiksi avuttomuuden ja pelon tunteita. Tilanne voi luoda ristiriitoja esimerkiksi perheen uskonnollisen arvomaailman ja lapsen tai nuoren kokemuksen välille. Lapsen tai nuoren vastuulle ei voi jättää tämän ristiriidan ratkaisua.

Luova itseilmaisu ja omaksi koetun seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen todeksi eläminen tukee identiteettikehitystä.

Suuri osa nuorista hakee tietoa ja apua vanhempien tai perheen aikuisten tietämättä, sillä pelko torjutuksi tulemisesta tai jopa hylkäämisestä estää kertomisen.

Salaisuus ahdistaa, paljastuminen pelottaa ja seurauksena on usein eristäytyminen muista oman ikäisistä. Masennus ja vaikeudet koulussa ovat tyypillisiä ongelmia. On tärkeää uskaltaa kysyä ja kuunnella nuoren huolia ja käydä läpi selviytymiskeinoja ja tukiverkostoja, sekä tukea nuoren itseilmaisua. Ulostulosta annetaan usein liian dramaattinen kuva. Ihanteellisinta on, jos nuoren ympärillä on arvostava ja kannatteleva yhteisö, niin, että tietoon suhtaudutaan luontevasti.

Kuva 1. Kaapista ulos -videossa Väestöliiton poikien puhelimen asiantuntija Anders Huldén kuvaa mitä kaapista ulos tulo tarkoittaa, miten sen voi tehdä itseään kuunnellen, mitä asioita on hyvä huomioida tässä tilanteessa, ja mistä saa lisää tietoa asiasta.

Etsitkö luotettavaa tietoa terveydestä ja sairauksista?

Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä sekä sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville. Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia.

Käytämme evästeitä, jotta pystymme tarjoamaan parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sivustollamme. Voimme käyttää evästeitä myös markkinointiviestinnän kohdentamiseen. Jatkamalla sivustollemme hyväksyt evästeiden käytön.