Koulun terveyskirjastoOpettajalle ja opiskeluhuollolleOpettajan opas - Nuorten seksuaalisuus ja seksuaaliterveysNuorten seksuaalinen hyvinvointi, seksuaaliterveyskäyttäytyminen ja niiden uhkatekijät

Nuorten seksuaalinen hyvinvointi, seksuaaliterveyskäyttäytyminen ja niiden uhkatekijät

Opettajan opas - Nuorten seksuaalisuus ja seksuaaliterveys
5.2.2018
Tarja Santalahti

Seksuaalisuus tärkeä osa nuoren kasvua ja kehitystä

Nuoren hyvinvointi muodostaa biopsykososiaalisen kokonaisuuden, jossa seksuaalisuudella on tärkeä osa. Seksuaalisuus antaa mahdollisuuden kehon ja mielen yhteiseen nautintoon. Seksi on toimintaa, joka on erilaisissa tutkimuksissa todettu terveelliseksi - toki seksistä voi koitua myös erilaisia haittoja terveydelle, kuten seksitautitartunta tai suunnittelematon raskaus.

Pääsääntöisesti seksi on kuitenkin hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävää ja edistävää toimintaa ja omasta seksuaaliterveydestä huolehtiminen viisautta.

Nuoren seksuaaliterveyskäyttäytyminen on muun muassa

  • tiedon hakemista
  • omien rajojen tiedostamista
  • tunteiden tunnistamista
  • ehkäisyn hoitamista ja vastuullista seksiä.

Sitä uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa

  • tiedon puute
  • päihteet
  • palveluiden puute.

Huoli- ja ongelmakeskeisyys leimaavat puhetta nuorten seksuaalisuudesta

Usein, kun puhutaan nuorten seksuaalisuudesta ja seksikäyttäytymisestä, puhetta leimaavat huoli sekä ongelma- ja riskikeskeisyys. Turhan harvoin kuulee, että seksuaalisuus ja seksi olisivat myönteinen asia nuoren elämässä.

Väestöliitossa tehdyn kliinisen työn kokemusten perusteella omasta seksuaalisuudesta huolehtiminen esimerkiksi itsetyydytyksellä vähentää muun muassa stressiä ja kuukautiskipuja sekä helpottaa univaikeuksia. Näitä myönteisiä asioita harvoin korostetaan nuorten seksuaalikasvatuksessa. Kun seksi on ajankohtaista nuoren elämässä on hyvä muistaa, että se on osa hyvää ja terveellistä elämää.

Käsitteet

Terveys

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt, että terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Tämän kaltaista tilaa on mahdoton saavuttaa, koska terveys on koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa ja asenteensa.

Jokainen ihminen määrittää terveytensä omalla tavallaan, eli oma koettu terveys ja sen määritelmä on lopulta tärkein.

Hyvinvointi

Nuorten hyvinvointi on sitä, että nuori itse kokee, että hän voi vaikuttaa hyvinvointiinsa, hän saa apua ja hänellä on riittävästi tietoa ja tukea sitä tarvitessaan.

Osallisuuden ja vahvuuksien tukeminen kasvattaa psykososiaalisia taitoja

On tärkeää, että jokaisen nuoren vahvuudet tunnistetaan, niitä vahvistetaan sekä motivoidaan häntä käyttämään vahvuuksiaan. Nuoren kanssa yhdessä etsitään hänen uusia vahvuuksiaan, joiden avulla hänen hyvinvointinsa voi kasvaa.

Jokaiselle nuorelle on myös tärkeää kokemus osallisuudesta kouluyhteisöön.

Osallisuuden ja vahvuuksien tukeminen ehkäisee mielenterveysongelmia ja vahvistaa psykososiaalisia taitoja (ihmissuhdetaidot, ristiriitojen ja ongelmien ratkaisutaidot sekä omien kokemusten ilmaisutaito). Psykososiaaliset taidot lisäävät myös myönteisiä tunteita ja aggression hallintaa.

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus on tärkeä osa nuoren hyvinvointia aina, mutta erityisesti silloin, kun nuorella ilmenee tuen tarvetta.

Nuorella on oikeus saada tietoa itseään koskevista suunnitelmista, päätöksistä ja niiden perusteluista ja tuoda esiin oma mielipiteensä niistä ja näin vaikuttaa ja toimia itseä koskevissa tilanteissa.

Seksuaalinen hyvinvointi

Seksuaalinen hyvinvointi on olennainen osa ihmisen terveyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia kaikissa elämän vaiheissa. Seksuaalinen hyvinvointi koetaan yksilöllisellä tavalla ja se on riippuvainen myös elämäntilanteesta.

Seksuaalinen hyvinvointi motivoi luomaan omaa seksuaalista identiteettiä ja myönteistä käsitystä omasta kehosta ja mahdollisuudesta solmia seksuaalisia suhteita, silloin kun nuori on niihin itse valmis.

Nuorten on saatava tietoa seksuaalisuudesta myönteisenä asiana elämässä sekä toisaalta myös seksiin liittyvistä riskeistä, jotta heillä on mahdollisuus tehdä hyviä valintoja sekä myös vähemmän hyvään valintaan päätyessään keinoja selvitä tilanteessa.

Nuori tarvitsee taitoja muun muassa kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. Taitoa tarvitaan, jotta nuori löytäisi onnellisuutta tuottavia suhteita ja pystyisi ratkomaan yhdessä kumppaninsa kanssa eteen tulevia ongelmia, muun muassa seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvissä tilanteissa.

Kun nuori luottaa omiin taitoihinsa, hän rohkaistuu paremmin ilmaisemaan mitä hän haluaa ja mikä tuntuu itsestä erityisen hyvältä tai mitä hän ei halua.

Laaja-alaisessa ja ikätasoon sopivassa seksuaalikasvatuksessa nuorille annetaan puolueetonta, tieteellisesti paikkansa pitävää tietoa seksuaalisuuden kaikista näkökohdista. Lisäksi heitä autetaan kehittämään taitoja, joiden turvin he voivat toimia näiden tietojen pohjalta. (WHO 2010.)

Yksi tapa lähestyä seksuaalista hyvinvointia on tarkastella sitä seksuaalioikeuksien toteutumisen kautta.

Tehtävä/virikedia opettajalle:

Luokassa voi laatia luokan omat seksuaalioikeudet opettajan ohjauksen avulla.

Apuna voi käyttää Väestöliiton seksuaalioikeudet -tarkistuslistaa.

Seksuaaliterveys

Seksuaaliterveys on fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila suhteessa seksuaalisuuteen; se ei ole pelkästään sairauden tai vajaatoiminnan poissaoloa.

Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen ja sisältää mahdollisuuden nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta, riistosta ja väkivallasta. Jotta hyvä seksuaaliterveys voidaan saavuttaa ja ylläpitää, kaikkien ihmisten seksuaalioikeuksia tulee kunnioittaa ja suojata.

Nuoren tulee saada riittävästi tietoa seksuaalisuuden myönteisyydestä ja seksin nautinnollisuudesta ja toisaalta myös seksin riskeistä ja vastuullisesta käyttäytymisestä itseä ja toista kohtaan.

Seksuaaliterveyden mittareina voivat toimia osaltaan esimerkiksi teinraskauksien, aborttien ja seksitautien määrät tilastollisesti. Toisaalta on tärkeä mitata nuoren seksuaalista hyvinvointia hänen oman kokemuksensa pohjalta, kuten esimerkiksi onko nuori kokenut oman seksuaalisuutensa tai kumppanin kanssa jaetun seksin nautinnollisena, turvallisena ja itseä arvostavana sekä kunnioittavana.

Hyvän seksuaaliterveyden saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttävät:

  • riittävän, oikeassa kehitysvaiheessa annetun ja oikein kohdennetun seksuaalikasvatuksen
  • korkeatasoiset, nuorille suunnatut seksuaaliterveyspalvelut.

Tiedon tarve

Nuorten seksuaaliterveyteen liittyvä tiedontarve on suuri ja seksuaalisuuden haltuunotto, myös tiedon kautta, on yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä nuoruudessa. Kognitiivinen kehitysvaihe vaikuttaa nuorten kykyyn ottaa vastaan seksuaaliterveyteen liittyvää tietoa.

Keho muuttuu, seksi alkaa kiinnostaa ja kysymyksiä herää.

Seksuaaliseen toimintaan liittyvät kysymykset kiinnostavat nuoria

Nuorten näkökulmaa seksuaaliterveystiedon tarpeista on tarkasteltu Tuija Rinkisen väitöskirjassa (2012). Eniten nuoria askarruttavat tutkimuksen mukaan seksuaaliseen toimintaan eli seksin tekemiseen liittyvät asiat. Näitä ovat muun muassa miten seksi tapahtuu, miten sitä suoritetaan, mitä tuntemuksia ja reaktioita kehossa ilmenee ja mitä riskejä tai vaaroja seksin tekemisessä voi olla?

Askarruttavia asioita olivat muun muassa seksiin valmistautuminen, sopiva seksin aloittamisajankohta ja sukupuolielinten riittävyys seksitoimintaan, varsinaiseen seksihetkeen liittyvät toimet, kuten valmistautuminen peseytymällä ja ongelmien välttäminen ensimmäisessä yhdynnässä.

Seksin aloittamiseen liittyi osalla vastaajista selkeitä pelkoja, esimerkiksi pelko yhdyntäkivuista.

Seksin hyväksyttävyyteen liittyvissä asioissa nuoret pohtivat oman toimintansa, ajatustensa ja fantasioidensa hyväksyttävyyttä ja sitä, miten aikuiset niihin suhtautuisivat. He pohtivat seksuaalisen toiminnan laillisuutta, kuten suojaikärajaa, kuvaamista ja esimerkiksi ryhmäseksiä.

Mikä on pettämistä, oli yksi pohdinnan aihe.

Seksiin liittyvät ongelmat, kuten esimerkiksi kiihottumis- ja orgasmivaikeudet sekä yhdyntään liittyvät ongelmat pohdituttivat nuoria.

Paljon kysymyksiä herättävät myös omaan kehoon, erityisesti ulkonäköön sekä ja kehitykseen ja sen normaaliuteen sekä raskauteen liittyvät asiat.

Seurustelusta, seksitaudeista ja seksuaalisuudesta terveystarkastuksissa kysyttiin huomattavasti vähemmän.

Tiedon tarpeen täyttämisen lisäksi jokaisella on oikeus nauttia seksuaalisuudesta sellaisena, kuin se omassa elämässä mahdollistuu, niin kehossa kuin mielessäkin. Seksuaalikasvatus on myös yksi ihmisoikeuksista ja sen saatavuus itselle sopivassa muodossa on taattava jokaiselle ihmiselle oppimiskyvyn yksilöllisistä vaikeuksista huolimatta (WHO).

Nuorella on kehitystehtävänä irrottautua vanhemmistaan ja löytää oma paikkansa ja roolinsa yhteisössään. Ensimmäiset ihastumiset ja seurustelukokemukset syntyvät tyypillisesti nuoruusiässä ja uuden tilanteen myötä herää paljon uusia kysymyksiä.

Seksuaalista identiteettiä etsitään nuoruudessa

Seksuaalinen identiteetti ja sukupuoli-identiteetti hämmentävät usein nuoruusiässä. Nuori etsii omaa itseään sekä tapaansa ilmaista seksuaalisuuttaan tai sukupuoltaan.

Myös vammaisia nuoria tai niitä, joilla on autismin kirjon piirteitä tulee kannustaa itsensä ilmaisuun myös seksuaalisuuden osalta. Sukupuoliroolin ilmaisu voi olla hyvin moninaista ja monet sosiaaliset säännöt ja tavanomainen sukupuolen ilmaisu saattavat jäädä autismin kirjon nuorelta usein huomaamatta, annettu seksuaalisen käytöksen malli ei sovellu itselle tai ettei itselle ole annettu lupaa olla seksuaalinen.

Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta tärkeä puhua

Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö ja seksuaalinen väkivalta on myös aihe, josta oppitunnilla on tärkeää puhua, koska se on yleistä.

Vuoden 2015 Kouluterveyskyselyssä ilmeni, että 28 %:a tytöistä ja 10 %:a pojista oli kokenut toistuvasti tai joskus häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä

Myös seksuaalisesta väkivallasta, kuten intiimialueiden koskettelusta vasten tahtoa ja seksuaaliseen toimintaan pakottamisesta, oli molemmilla sukupuolilla kokemuksia, tytöillä 9 %:lla ja pojista 7 %:lla.

Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista oli kokenut pojista 4 %:a ja tytöistä 6 %:a.

Seksuaalisuutta loukkaava teko vahingoittaa nuorta

Seksuaalisuutta loukkaavasta teosta on usein psyykkisiä seurauksia nuorelle ja hänen ystävilleen ja läheisilleen. Kehittymässä oleva seksuaalinen ja psyykkinen kehitys uhkaa häiriintyä, kun nuori joutuu tilanteisiin ja rooleihin, joita hän ei pysty hallitsemaan ja joihin hän ei ole henkisesti eikä fyysisesti valmis.

Koulun antaman tunne- ja turvataitokasvatuksen avulla voidaan vahvistaa nuorten seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Jokaisen kasvattajan ja aikuisen vastuulla on edesauttaa nuorta toimimaan turvallisesti erilaisissa vuorovaikutus- ja ihmissuhteissa, jotka tapahtuvat kasvotusten, internetin tai matkapuhelimen välityksellä.

Suomessa on kampanjoitu seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi. Aiheina kampanjoissa ovat muun muassa nuorten omat rajat, seksuaali- ja seurusteluväkivalta sekä rikoslainsäädäntö.

Hyvien seksuaalitietojen edistämisen keinot

Koululaisten hyviä seksuaalitietoja edistivät Väestöliiton seksuaaliterveyskilpailun (2007) mukaan seuraavat tekijät:

  • Koulussa on nimettynä seksuaalikasvatuksesta vastaava opettaja, joka kokee puhumisen seksuaaliasioista luontevana.
  • Tavoitteena on oppia luonteva suhtautumisen seksuaalisuuteen sekä yhdenvertaisuuteen.
  • Hyviä seksuaalitietoja edistävät opetuksen antaminen tyttöjen ja poikien sekaryhmässä.
  • Opetusmenetelminä käytetään draamaa ja roolileikkejä.
  • Opetukseen yhdistetään tieto terveyskeskuksen antamista palveluista nuorille.

Kilpailussa todettiin myös, että miesopettajien antama opetus oli monipuolisempaa ja vaikutti näin ollen tuloksiin myönteisesti.

Toinen hanke, jossa nimenomaan pojilta kysyttiin seksuaaliopetuksesta, oli PoikaS - tehoa poikien seksuaaliopetukseen (2011–2013). Yhtenä tavoitteena hankkeessa oli selvittää miten pojat olivat kokeneet saamansa seksuaaliopetuksen ja mitä he tältä opetukselta erityisesti toivoivat.

Suurimmaksi kritiikin kohteeksi PoikaS-hankkeen nettikyselyssä nousi opettajan ammattitaito. Monille pojille oli jäänyt se vaikutelma, että opettaja ei ollut halukas puhumaan heille seksin myönteisistä puolista, vaan opetus oli varjelevaa. Pojat kokevat tärkeänä, että asioista puhutaan suoraan, realistisesti ja aidosti – että näin voi tapahtua pojan elämässä oikeasti. Realistinen seksuaalikasvatus on pojista uskottavaa ja kiinnostavaa.

Asenteet

Seksuaalisuuteen liittyvä asennekasvatus sisältää tunnetaitojen opettelua, sosiaalisten suhteiden opettelua ja omien tekojen merkitysten ymmärtämistä.

Tämän päivän nuoret ovat avoimia, keskustelevia, suvaitsevia ja seksuaalisuuden moninaisuuden usein itsestäänselvänä kokevia. Nuoren oma tausta, kuten perhe, yhteisö ja kulttuuri vaikuttavat siihen, miten nuori seksuaalisuuden kokee ja mitä asenteita hän siihen liittää.

Asenne kohdistuu aina johonkin, josta nuorella on oma käsitys. Asenteet syntyvät arjessa oppimalla, kun nuori on vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Hän kuuntelee muiden nuorten kertomuksia ja vertaa niitä omiin kokemuksiinsa.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoren yksinäisyyden kokemukseen. Huomattava osa nuorista, eteenkin pojista ja maahanmuuttajataustaisista nuorista on vailla läheistä ystävää. Tämä heikentää nuoren kokemusta omasta terveydentilastaan ja voi vaikuttaa myös seksuaalisuuden kokemiseen.

Hyvä seksuaaliterveyden perusta luodaan lapsuudessa, jolloin rakentuvat itsetunto, kehonkuva sekä asenteet itsensä suojaamiseen ja arvostamiseen. Erilaiset palkinnot ja rangaistukset lujittavat asennetta.

Asenteella on suunta, voimakkuus ja se toimii nuoren toiminnan pohjana. Yhteinen asenneilmasto esimerkiksi pornoa tai seksuaalista suuntautumista kohtaan vaikuttaa me-henkeen ja ryhmän kiinteyteen.

Nuori omaksuu asenteet, jotka vastaavat ryhmän asenteita tai asenteita, joista on hänelle hyötyä tai etua. Asenteisiin voidaan myös vaikuttaa esimerkiksi mainonnalla, medialla, pornolla tai seksuaalikasvatuksella.

Ennakkoluulot sisältävät paljon tunnetta

Ennakkoluulot sisältävät vain vähän objektiivista tietoa, mutta ne sisältävät paljon tunnetta asenteen kohteesta. Ennakkoluulot voivat kehittyä asenteiksi ja negatiiviset asenteet esim. vierasta kulttuuria ja sen seksuaalisuutta ja arvoja kohtaan aiheuttavat toisinaan yhteentörmäyksiä kulttuurien kohdatessa.

Asenteiden muuttaminen voi olla haasteellista ja toisaalta asenne voi muuttua spontaanisti oman positiivisen kokemuksen kautta.

Jokainen aikuinen on myös omalla esimerkillään seksuaalikasvattaja ja asennevaikuttaja. Aikuisen vastuu ja velvollisuus on antaa nuorille myönteinen pohja seksuaalisuudelle.

Ahdistuneisuus, uupuneisuus, ongelmat koulunkäynnissä ja -viihtyvyydessä vaikuttavat nuorten asenteeseen itseään kohtaan ja voivat herättää tunteen riittämättömyydestä myös seurustelukumppanina.

Tietoa nuorista tutkimusten valossa

Tutkimusten mukaan nuoret kokevat yhä useammin, että heitä kuunnellaan kotona ja koulussa. Nuorten mielestä vanhemmat ovat kiinnostuneita mitä nuorelle koulussa tapahtuu, vanhemmat ovat valmiita auttamaan kouluongelmissa ja viettävät riittävästi aikaa nuoren kanssa.

Opettajat koetaan aikaisempaa oikeudenmukaisempina, koulunkäynnistä pitää aikaisempaa suurempi osa nuorista ja kiusaaminen on vähentynyt. Itsetunto, myös seksuaalinen itsetunto vahvistuu nuorella, kun työilmapiiri koulussa paranee. Mielenterveysongelmia esiintyy kuitenkin runsaasti ja niihin on syytä puuttua myös ennaltaehkäisevästi vaikuttamalla asenteisiin.

Myönteinen kehitys jatkuu myös elintavoissa. Tupakoimattomuus on lisääntynyt, vaikka toisaalta nuuskan käyttö nuorten parissa on vastaavasti lisääntynyt. Viikoittainen alkoholinkäyttö ja säännöllinen humaltuminen ovat vähentyneet, tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti asenteisiin ehkäisyä kohtaan.

Ehkäisevä päihdetyö ei ole enää valistamista käskyineen ja kieltoineen, vaan arvostavaa, keskustelevaa pohdintaa nuorten omista lähtökohdista. Vanhempien kielteinen suhtautuminen alaikäisten päihdekokeiluihin ja päihteiden käyttöön sekä tupakointiin on tärkeää, sillä salliva asenne ennustaa muun muassa nuorten päihteiden käyttöä.

Vanhemmille suunnatut tilaisuudet kouluissa eivät ole turhia. Aikuisten yhteisvastuun vahvistaminen nuorten tupakointi- ja päihdekasvatuksessa sekä yhdessä sovitut säännöt ovat suotavia.

Myönteinen asenne omaa hyvinvointia, terveyttä ja muun muassa omaa seksuaalisuutta ja siitä huolehtimista kohtaan on lisääntynyt. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on puhuttu enemmän ja useat hankkeet ja projektit ovat olleet onnistuneita asennevaikuttajia. Vaatii lisää tutkimuksia, jotta selviää, mikä vaikuttaa myönteiseen kehitykseen. Myönteisen kehityksen taustalla tuskin on mikään yksittäinen asia.

Eroottisuus, seksikkyys ja nuoruus

Nuorella seksuaalisuuteen liittyy paljon eroottisia mielikuvia ja haaveita. Eroottiset mielikuvat mahdollistavat yhteyden omiin seksuaalisiin mielikuviin ja fantasioihin. Ne ovat pääomaa seksuaalisuudelle koko elämän ajaksi. Lähes kaikilla ihmisillä on joitakin seksuaalisia mielikuvia ja fantasioita, joita he eivät ole koskaan paljastaneet kenellekään.

Toisaalta paljastaminen on mahdollista ja toivottavaakin silloin, kun kumppani on turvallinen. Tietoinen eroottisen materiaalin käyttö antaa ja tuottaa seksuaalista jännitettä, kiihottumista ja myös halukkuutta.

Eroottinen mieli on seksuaalisen hyvinvoinnin yksi perustekijä. Seksikkyyteen ja eroottisuuteen liitetään voimakkaita olettamuksia ja mielikuvia, jotka tulevat tavallisesti nuoren itsensä ulkopuolelta valmiiksi annettuina. Omassa mielessään saattaa herkästi ajatella, ettei voi olla eroottinen tai seksikäs, koska ei täytä asetettuja kauneusnormeja tai viettelyn taitoja.

Itsensä häpeäminen estää eroottisuuden ja syvältä itsestä tulevan seksikkyyden esiin tulon. Seksikkyys ja eroottisuus eivät ole kiinni kiloista tai rintojen ja peniksen koosta. On seksikkyyden ja eroottisen mielen aliarviointia ajatella, että seksikkyys olisi yksittäisestä ruumiinosasta kiinni. Seksikkyys ja eroottisuus näkyy päällepäin esimerkiksi siten, että ihminen pitää kehostaan.

Omasta kehostaan, sukupuolestaan, eroottisuudesta ja seksikkyydestään on täysi lupa nauttia, vaikkei täyttäisikään ulkoa annettuja ulkonäkökriteereitä. Seksikkyys ja eroottisuus voivat toimia myös kuorena, jonka alla asuu epävarma ja hauras nuori.

Pohdintatehtäviä yksin tehtäväksi

  • Mitä sana seksikkyys tai eroottisuus tuovat mieleesi?
  • Kuinka helposti liität ne itseesi?
  • Mikä merkitys eroottisuudella ja seksikkyydellä on elämässäsi tällä hetkellä?
  • Onko seksikkyys sinulle jotain hienovaraista vai rohkeaa ja paljastavaa?

Keho ja mieli muuttuvat

Ihminen on monitahoinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieltä ja kehoa ei voida erottaa toisistaan: mieli vaikuttaa kehoon, mutta myös keho vaikuttaa mieleen ja tunteisiin. Mieli ja keho keskustelevat aina keskenään.

Nuori kohtaa uusia haasteita kasvaessaan aikuiseksi. Kehon muutokset tulevat henkistä kehitystä nopeammin ja kehon muutos aikuiseksi kestää keskimäärin neljä vuotta, psyykkinen kehitys huomattavasti pidempään

Jokainen nuori kokee murrosiän muutokset eri aikoina, eri tavalla ja eri järjestyksessä. Seksuaalisuus ja kehonkuva ovat tarkastelun ja vertailun alla. Jos ikätoverit esimerkiksi ovat kehityksessä itseä edellä, voi oma keho tuntua vääränlaiselta ja alkaa helposti ahdistaa. Silloin kun omasta mielestä olisi tärkeintä olla samanlainen kuin muut, ovat yksilölliset erot suurimmillaan.

Syyt murrosiän kuohuntaan sekä ulkoisia että sisäisiä

Omat mielipiteet, asenteet ja arvot ovat tärkeä osa itsenäistymistä. Nuoren temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja muun muassa kiintymyssuhteet aikuisiin vaikuttavat siihen, millä tavalla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita. Kapinointi, jatkuva riitely tai voimakkaat tunnekuohut eivät ole kaikkien kokemus muutosvaiheesta.

Syy mielialan muutoksiin ja itsekeskeiseen ajatteluun on sekä hormonaalisissa tekijöissä, että uudenlaisissa sisäisissä vaatimuksissa, joita nuori kohtaa. Tämä nuoruusiän kehityksellinen pakko auttaa nuorta tekemään eroa itsensä, vanhempiensa ja muiden aikuisten välille. Nuori luo pohjaa tulevalle, aidosti itsenäiselle minälleen.

Nuori elää hetkessä: toiminta saattaa olla lyhytjännitteistä ja asiasta toiseen edetään nopeasti. Energiaa on paljon ja toisaalta täyttä harkinta- ja riskinarviointikykyä tai syy- ja seuraussuhteiden ymmärrystä ei ole vielä tarpeeksi.

Erehdyksiä sattuu ja niistä voi selvitä. Vakavampaa on, jos tapahtuu jotakin peruuttamatonta. Varhaisnuoruus on riskialtista aikaa. Nuori voi ajautua väärään seuraan ja tehdä esimerkiksi seksiin liittyviä asioita, joita ei oikeasti haluaisi. Tieto sekä saatu tuki auttaa pääsemään yli vaikeistakin tilanteista. Seksuaalikasvatustunnilla on hyvä käydä läpi asuinalueen nuorille suunnattuja palveluja.

Itsetunto

Itsetunnolla on suuri merkitys jokaisen nuoren elämässä. Itsetunto ei ole syntymässä saatu valmis paketti, jolle ei voi tehdä mitään. Aika ajoin itsetunto murenee meillä kaikilla, elämässä tulee vaikeuksia, joita selvitellään ja hoidetaan. Nuoren on tärkeä saada tukea silloin kun hän tarvitsee sitä itsetuntonsa vahvistamiseksi ja se on jokaisen aikuisen tehtävä.

Nuorena monet asiat vaikuttavat itsetuntoon. Hormonit jylläävät ja keho muuttuu. Pää on täynnä ajatuksia, mielikuvia ja unelmia. Koko maailma on mahdollisuus ja toisaalta hieman arveluttaa oma pärjääminen ja välillä voi iskeä epätoivokin. Itsetunnon kasvun kautta voi uudistua ja päästä eroon jähmeydestä, jumittumista ja harhakuvista.

Meillä kaikilla on tarve kuulua joukkoon, olla jonkun porukan jäseniä. Koulu, opiskelupaikka tai harrastusryhmä on monille paikka, jossa voi kokea itsensä tärkeäksi osaksi porukkaa. Itsestä syntyvä mielikuva selviytyjänä, osana muita ihmisiä, kuinka kokonaisena kokee itsensä muiden kanssa, on oleellinen osa itsetuntoa. Oppijana nuoren itsetunto voi olla häilyvä ja epävakaa ja hän saattaa määritellä itsensä alisuoriutujaksi, toisaalta nuoren itsetunto jollakin toisella osa-alueella elämässä on todennäköisesti hyvä.

Kiusatuksi tuleminen vaurioittaa itsetuntoa

Kiusaaminen koulussa, oppilaitoksissa ja työelämässä on yleinen ongelma, se koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Kiusatuksi tuleminen vaurioittaa itsetuntoa. Vähintään kerran viikossa kiusatuksi joutuu kahdeksan prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista oppilaista. Kolmensadan oppilaan yläasteella se tarkoittaa 24:ää oppilasta. Mikäli tämä prosentti muutettaisiin koskemaan koko maamme väestöä, olisi toistuvan kiusaamisen kohteena noin 420 000 ihmistä.

Aito välittäjä ja kuuntelija voi löytyä kotoa, koulusta tai muusta lähipiiristä. Kiusaaminen täytyy ensin tunnistaa ja myös tunnustaa. Kipeitä kokemuksia ei kannata työntää pois mielestä, vaan käydä ne läpi, jotta ne jättävät rauhaan ja niistä voi vapautua.

Kehoitsetunnon kehityksestä kannattaa pitää huolta

Käsitys omasta kehosta eli kehoitsetunto muodostuu siitä, mitä kehosta sanotaan, miten siitä puhutaan ja miten sitä kohdellaan niin itsen, kuin muiden ihmisten taholta. Alkoholin käyttö liittyy myös oman kehon arvostavaan kohteluun. Humalajuominen ja ylipäätään alkoholin käyttö on vähentynyt alle 18-vuotiaiden nuorten parissa, myös täysin alkoholiton elämä on yleistynyt. Nuorena aivot ovat vasta kehittymässä ja liiallisen alkoholinkäytön on todettu olevan yhteydessä muun muassa oppimisvaikeuksiin.

Itsetunnolla on suora vaikutus nuoren elämään ja erityisesti tyttöjen elämään. Esimerkiksi syömiseen liittyvistä häiriöistä 90 %:a esiintyy tytöillä ja 58 %:a tytöistä on laihduttanut.

Näemme keskimäärin 400–600 mainosta joka päivä. Paineita täydellisestä vartalosta on tarjolla runsaasti, itsevarmuus ja itsetunto ovat koetuksella vertailussa.

Ihminen, joka on tyytymätön ulkonäköönsä, välttelee helposti erilaisia tilanteita. Oman mielipiteen ilmaisu, uimarannalle tai vaateostoksille meno voivat olla vaikeita tilanteita. Välttely johtaa helposti omien mielipiteiden vähättelyyn ja ilmaisemattomuuteen sekä syrjään vetäytymiseen muiden joukosta.

Seksuaalisen itsetunnon ydin on vastaus kysymykseen: "Olenko minä mahdollinen kumppani jollekin, ihastumisen ja rakastumisen arvoinen? Älä kaltoinkohtele seksuaalisuuttasi ja jos joku kaltoinkohtelee tai on kaltoinkohdellut seksuaalisuuttasi, apua on saatavilla." Tämä on viesti, jonka jokaisen nuoren on tärkeä kuulla.

Itsetuntoa vahvistaa tunne omasta vaikutusmahdollisuudesta

Itsetunto vahvistuu, kun voi tuntea itse vaikuttavansa omaan elämäänsä. Tarvittaessa voi paeta omaan rauhaan ja saavuttaa itsensä hallintaa. Koko ajan ei tarvitse pelätä, vaikka monet asiat maailman tapahtumissa saavat meidät epäilemään oman turvallisuutemme puolesta.

Elämä on kiinnostava matka, jonka jokainen tekee itse. Jokaisen matkalla on merkitystä ja se johtaa johonkin. Erilaiset valinnat vaikuttavat matkaan. Jokainen meistä tekee vääriä valintoja ja virheitä. "Sitä nyt vaan lentää välillä rähmälleen. Ei se, että kaatuu ole se juttu, vaan se, että nousee ylös."

Itsetunnon rakennuspuita

  • Pyri olemaan hyvä itsellesi ja puhuttele itseäsi arvostavasti. Pyri välttämään itsesi vähättelyä.
  • Pyri välttämään jarruttamista uusien haasteiden edessä. Voisivatko haasteet antaa sinulle jotakin uutta? Onko niin, että uuden tehtävän alussa annat itsellesi selityksen, että et voi onnistua tehtävän suorittamisessa? Yritä tosissasi, vain niin voit antaa itsellesi mahdollisuuden onnistua.
  • Keskity onnistumiseen, älä epäonnistumiseen. Arvostelua tulee aina, se kuuluu elämään.
  • Pyri suhtautumaan arvosteluun avoimesti, pelkäämättä sitä. Ota vastaan haasteita, usko itseesi ja yritä täysillä.

Pyri näihin:

  • Pyri aina kohtelemaan omaa kehoasi arvostavasti ja kunnioittaen.
  • Oma keho tarjoaa enimmäkseen hyvää oloa ja nautintoa. Pyri antamaan itsellesi lupa nauttia ja halu hoitaa kehoasi. Tämän opittuasi, sinun on helpompi antaa nautintoa aikanaan myös toiselle ihmiselle.
  • Pyri huolehtimaan seksuaalisuudestasi, nauti siitä aivan kuten kehostasikin.
  • Pyri olemaan pääroolissa, älä sivustakatsoja oman elämäsi suhteen.
  • Pyri aina pitämään mielessäsi, että kyllä sinä opit ja onnistut. Asiat opitaan vähän kerrallaan ja virheet opettavat, että ei kannata toimia väärin.
  • Unelmat ovat erityisen tärkeitä, niitä kannattaa vaalia ja niihin kannattaa uskoa. Unelmien voimalla jaksaa ponnistaa ylös!

Keho ja tunteet

Aggressio ja stressi

Tunteet ja mielialat ilmenevät niin kehollisesti kuin mielenkin tasolla. Tunnereaktioon liittyy aina jokin kehollinen tuntemus. Suru ja ahdistus voivat tuntua paineena rinnan alueella, itku palana kurkussa ja pelko heikotuksena, huimauksena tai jalkalihasten jännittymisenä.

Aggression tunne ja stressi liittyvät toisiinsa. Ne molemmat kuuluvat elämään. Ne korostuvat erityisesti murrosiässä. Nuori hallitsee, purkaa ja käsittelee omia aggression tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, elokuvien ja nettipelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteisiin, pysähtyä niiden äärelle ja sietää niitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja niiden esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin ja purkaa stressiä.

Aggressio voi sisältää monia eri tunteita, kuten esimerkiksi pelkoa, ahdistusta, pettymystä ja häpeää ja stressi voi lisätä näitä kaikkia. Aggressio on hyvä tunne, koska sillä on myös sisällään muutosvoimaa, samoin kohtuullinen stressikin. Aggressio tunteena auttaa nuorta vahvaan itsetuntoon ja itsenäistymiseen. Sen avulla rakentuvat myös itsearvostus, omat rajat ja kyky pitää puoliaan, ilmaista mielipiteitään ja toiveitaan. Halu suojata itseään ja kyky sanoa "ei" vahvistuvat aggression tunteella.

Sopiva stressi on toiminnan moottori

Sopivalla tasolla stressi on toimintamme moottori. Stressiä tarvitaan jokapäiväisessä toiminnassa, sillä se saa meidät yrittämään parastamme. Lyhytaikainen, hyvä stressi on siis välttämätöntä. Jos sen sijaan stressiä aiheuttava asia on pitkäaikainen, on mahdollista, että stressi pitkittyy. Stressireaktio voi jäädä päälle.

Stressin lyhyen aikavälin vaikutukset ovat muun muassa levottomuus, sydämen nopealyöntisyys, hikoilu ja jatkuva valppaustila. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat esimerkiksi alttius sairastumiselle, uupumus, masennus ja ahdistus.

Stressi on kuitenkin yksilöllistä, eri ihmisille eri asiat ovat stressaavia. Jos emme arvioi minkään asian vaativan toimeen tarttumista tai emme koe uhkaa, emme myöskään koe stressiä. Yhdelle nuorelle uhkaava ja pelottava tilanne voi olla toiselle mielenkiintoinen haaste.

Aivot ja aggressio

Aggression tunne muuttaa mieltä. Aivoissa tapahtuu toimintatilan muutos kun suutut ja syntyy aggressio. Saatat kokea, että menet pois tolaltasi. Aivot lähtevät toimimaan, kun aggression tunne lähtee liikkeelle.

Aggression tunne ei synny tyhjästä, vaan yleensä ennen sitä tapahtuu jotakin, ikään kuin joku painaisi liipaisimesta ja tunne tulee paikalle. On vain tämä hetki, aivan kuin hälytystila, ja syntyy voimakas tarve toimia. Aika pysähtyy, kontrolli häviää ja elimistössä saattaa tuntua muutoksia. Sydän hakkaa, kädet hikoavat ja puna nousee kasvoille.

Ihminen ikään kuin putoaa tavallisesta, rauhallisesta olotilasta alas monttuun. Tätä putoamista on saattanut edeltää altistavia tekijöitä, kuten valvottu yö, alkoholi tai jotkut lääkeaineet, kova stressi koulusta tai ihmissuhteista.

  • Kuulostaako tämä tutulta?
  • Millaisia altistavia tekijöitä tunnistat itsessäsi?
  • Mikä sinulla laukaisee aggression tunteesi?

Itsensä ja omien reaktioidensa tunteminen esimerkiksi suuttumuksen tai vihan hetkellä sekä stressitilanteessa, on aina hyödyllistä. Se lisää mahdollisuuksiasi hallita omia reaktioita ja pärjätä omien tunteidesi kanssa. Sinun ei tarvitse tukahduttaa tunteitasi, mutta voit kuitenkin harkita ja päättää mitä teet omilla tunteillasi.

Kehon ja mielen hoito

Rentoutumiseen ja rauhoittumiseen tähtäävät harjoitukset vähentävät ja auttavat sietämään kehon stressitilaa ja aggression tunnetta. Rentoutuminen vähentää myös nuoruusikään normaalisti liittyvää ahdistusta.? Rentoutus- ja läsnäoloharjoitukset (Mindfulness) ovat myös hyviä tekniikoita silloin kun keho kiihtyy liiaksi tai tunteet tuntuvat hallitsemattomilta.

Säännöllinen liikunta auttaa vähentämään stressiä ja aggressiota. Se toimii hankalienkin tunteiden purkamisen kanavana. Liikunta torjuu myös masentunutta mielialaa. Tiedetään, että vain 45 minuutin kevyt liikunta lisää mielihyvähormonien eritystä elimistössä. Liikunnan on todettu lisäävän tyytyväisyyttä omaan kehoon sekä parantavan itseluottamusta ja itsetuntoa.

Pohdintakysymyksiä:

  • Millainen on oma aggression tunteeni?
  • Miten minun kehoni ja mieleni reagoi stressiin?
  • Piirrä, missä aggressio ja stressi tuntuvat kehossasi.
  • Mistä sinä saat voimaa ja hyvää oloa? Miten voisit huomioida näitä asioita vielä paremmin omassa elämässäsi?

Tunnetaitoja

Tunnetaidoilla tarkoitetaan muun muassa tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisemista. Itseään ja omaa toimintaansa voi ymmärtää paremmin, jos omia tunteitaan osaa ja uskaltaa kuunnella tarkemmin. Omien tunteiden tunnistamisen kautta on helpompi ymmärtää myös toisia ja heidän tunteitaan, eli kokea empatiaa.

Tunteet tuntuvat kehossa ja mielessä ja ne keskustelevat keskenään. Tunteet saavat usein aikaan toimintaa.

Tunteiden eräs tärkeimmistä tehtävistä on kertoa, mikä on esimerkiksi seksuaalisen hyvinvointimme kannalta tärkeää. Tunteet hälyttävät ja saavat meidät välttelemään asioita, jotka ovat vahingollisia. Pelon ja epävarmuuden tunteet ohjaavat meitä huomaamaan tilanteeseen tai toiseen henkilöön liittyviä vaaroja. Tunteet ovat mukana, kun teemme päätöksiä ja ratkaisemme ongelmia vaativissakin tilanteissa.

Tunteita tulee ja menee ja kaikki tunteet ovat sallittuja, eikä niitä tarvitse heti ratkaista tai poistaa. Tunteiden, erityisesti negatiivisten tunteiden, kätkeminen ei kannata. Kätkeminen vie voimaa ja tuo tilalle pahoinvointia.

Se, miten hyvin nuori osaa kuvata ajatuksiaan ja tunteitaan, riippuu myös nuoren ajattelun kypsyydestä ja tunteiden voimakkuudesta. Nuori ei osaa välttämättä nimetä vaativia tunteitaan ja tunteet ilmenevät fyysisinä oireita, kuten vatsakipuina ja päänsärkynä.

Nuoruusiässä on tavallista olla aikaisempaa tietoisempi itsestään. Nuori tarkkailee itseään ja vertaa itseä toisiin nuoriin. Tyypillinen kysymys nuoruusiässä on: olenko normaali? Nuori on myös herkkä pettymyksille ja epäonnistumisille. Epäonnistuminen kertoo yrittämisestä ja rohkeudesta, joten epäonnistumista ei kannata hävetä, epäonnistuminen on myös sallittua. Tunnetaitoja pitää harjoitella aina uudelleen ja uudelleen. Vain harjoittelemalla voi oppia.

Edistävätkö monipuoliset mediataidot seksuaaliterveyttä vai onko media uhkatekijä nuoren seksuaaliterveydelle?

Verkko ei ole erillinen osa nuoren elämää, vaan tila ja toimintaympäristö, jossa nuorella on mahdollisuuksia tavata kavereita, harrastaa, saada tietoa ja viihtyä. Verkon viihdekäyttö on nuorilla yleistä, mutta usein he tarvitsevat opastusta sen hyötykäytössä.

Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta, ymmärtää ja suhtautua kriittisesti ympäröivään maailmaan ja kulttuuriin, jossa nuori elää. Taitojen avulla voidaan kriittisesti tarkastella esimerkiksi median tapoja kuvata sukupuolta, seksiä ja seksuaalisuutta ja edistää nuorten seksuaaliterveyttä ilman uhkaa.

Oppimisessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että oppilaan kykyyn tulkita median tuottamaa sisältö vaikuttavat muun muassa hänen tunne-elämänsä tasapaino, sosiaaliset taidot, kognitiivinen kehitystaso ja kasvatus. Keskustelua on käyty paljon esimerkiksi siitä, miten nuori erottaa pornossa faktan fiktiosta.

Media voi myös tukea seksuaalikasvatusta

Median monipuolisempi käyttö tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös seksuaalikasvatuksessa. Monipuolisella median käytöllä opiskelun painopistettä voidaan siirtää luontevasti tiedoista kohti taitoja, mikä on yksi viimeaikaisissa koulutuksen kehitysstrategioissa esiin nostettu tavoite.

Oppilaille voi tarjota mahdollisuuden itse tai yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa tuottaa esimerkiksi seurusteluun, seksuaalisuuteen ja seksuaalista hyväksikäyttöä ehkäiseviin turvataitoihin liittyviä dokumentteja ja videoita.

Riskejä on syytä käsitellä avoimesti. Suodattimien asettaminen koneelle ei enää riitä nuoren kohdalla, vaan nuoren on syytä kehittää omia turvataitojaan ja totuus on, että monipuoliset mediataidot kehittyvät vain käyttämällä medioita.

Euroopan laajuinen EU Kids Online -tutkimus (2014) osoitti, että median riskien kohtaaminen ja resilienssin (muun muassa selviytymiskyky, toimintakyky haastavassa tilanteessa) kehittyminen ovat yhtä.

Tämän tutkimuksen mukaan riskeille altistuminen mediassa kehittää monipuolisia turvataitoja ja lisää kyvykkyyttä kohdata ongelmanratkaisukeskeisesti kielteisiä mediakokemuksia. Tämä ei kuitenkaan voi toteutua, jos nuori jää vaille tarvitsemaansa tukea tilanteen käsittelyssä.

Ovatko aikuisten pelot perusteettomia?

Ovatko aikuisten pelot siis aiheettomia, puhe vain riskikeskeistä ja nuoria kuulematonta? Mikä merkitys sukupuolella on tässä keskustelussa? Usein keskustellaan siitä, että pojat kuluttavat pornoa yhä enemmän ja seuraukset huolettavat. Tytöt taas vaihtavat seksuaalissävytteisiä viestejä vanhempien miesten kanssa ja altistuvat seksuaaliselle hyväksikäytölle.

Ahdasrajaiset tulkinnat, huolipuheet ja tehottomat toimet eivät edistä nuorten seksuaaliterveyttä. Rajoittaminen on myös sukupuolisidonnaista. Tyttöjen mediasisältöjen käyttöä ohjataan, opastetaan ja rajoitetaan enemmän kuin poikien.

Poikien kohdalla pyritään vähentämään netissä käytettyä aikaa. Poikien kanssa neuvotellaan rajoista useammin, tytöille asetetaan ehdottomammat rajat. Miksi sitten myös pojat päätyvät netin kautta seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi?

Nuorten omaa ääntä kuultava

Mediakasvatuksessa, kuten seksuaalikasvatuksessa tulee toimia sukupuolisensitiivisesti niin, että nuoren oma ääni, pohdinnat, odotukset ja mielipide tulevat kuulluiksi. Uskomukset ja moraalikäsitykset eivät ole tietoa ja tutkimusta. Tutkimuksia tarvittaisiinkin enemmän siitä miten nuoret itse kokevat median ja esimerkiksi pornon.

Nuorten omia kokemuksia ja tietoja voidaan hyödyntää sekä median vaikutuksista puhuttaessa että kehitettäessä laadukkaita seksuaali- ja mediakasvatusmateriaaleja oppitunneille

Ohjeita opettajalle:

  • Tue nuorten verkon käyttöä, kerro ja opasta hyödyistä ja riskeistä.
  • Tuo esiin verkon myönteiset mahdollisuudet, selviytymistaitojen lisääntyminen ja taito kohdata haasteellisia tilanteita ja mahdollisia haittoja.
  • Keskustele nuorten kanssa verkossa esille tulevista asioista ja ilmiöistä.
  • Suhtaudu ammatti-ihmisenä kriittisesti huolipuheisiin verkon riskeistä nuoren elämässä.

Pelastakaa Lapset ry:n ohjeet seksuaalioikeuksien toteutumiseksi verkossa

Pelastakaa Lapset ry (Pela) on tehnyt paljon työtä nuoren seksuaalioikeuksien toteutumiseksi verkossa. Heidän ohjeissaan löytyy muun muassa seuraavia asioita.

  • Oikeus sanoa oma mielipide verkossa kun seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan.
  • Oikeus saada ymmärrettävää tietoa verkosta itsenäisen päätöksenteon tueksi.
  • Oikeus tutustua seksuaalisiin ilmiöihin verkossa.
  • Oikeus päättää, haluaako hän jakaa kokemuksiaan muiden kanssa verkossa
  • Oikeus olla koskematon. Nuorta ei saa ahdistella ja loukata seksuaalisesti verkossa.
  • Oikeus saada luottamuksellista keskustelutukea verkossa
  • Oikeus saada tietoa verkkoon liittyvistä seksuaalioikeuksistaan.

Opetushallitus on julkaissut sosiaalisen median opetuskäytön suositukset.

Pohdintakysymyksiä:

  • Millaisia salaisuuksia nettituttujen kanssa voi olla?
  • Mitkä ovat yksityisasioita?
  • Millaisia kuvia voi julkaista itsestä ja millaisia toisista?
  • Kuinka toimit, jos näet netissä hämmentäviä kuvia tai videoita?

Nuorten usein esittämiä kysymyksiä

Seksuaalinen toiminta

Nuoret tarvitsevat lisää tietoa seksuaalisesta toiminnasta. Miten seksiä tehdään tai suoritetaan, mitä tuntemuksia ja reaktioita kehossa ilmenee ja mitä riskejä tai vaaroja seksin tekemisessä voi olla?

Tuija Rinkisen väitöstutkimuksessa (2012) tuli ilmi kysymyksiä liittyen seksiin valmistautumiseen, sopivaan seksin aloittamisajankohtaan, seksihetkeen liittyviin toimiin ja ongelmien välttämiseen ensimmäisessä yhdynnässä. Sukupuolielinten riittävyydestä toimintaan oli myös huolta.

Nuoret tarvitsevat oikeutetusti konkreettisia vastauksia kysymyksiin sekä tietoa ja tukea pelkojen voittamiseen, apua esimerkiksi pohdintoihin seksin hyväksyttävyydestä, laillisuudesta, ajatuksista ja fantasioista. Seksuaalioikeuksien tiedostaminen ja toteutuminen ovat avaintekijöitä seksuaaliterveydelle ja näin ollen myös seksuaaliselle toiminnalle.

Omasta kehityksestä ja omasta seksuaalisuudesta (esimerkiksi itsetyydytyksen nautinnosta) kiinnostuminen on positiivinen asia. Seksuaaliterveydestä huolehtiminen on tärkeä hyvinvoinnin osa riippumatta siitä, onko seksuaalinen toiminta toisen ihmisen kanssa lainkaan ajankohtaista nuoren elämässä.

Porno ei voi olla ainoa seksuaalikasvattaja

Verkkoteknologia ja mobiilivälineet sallivat sen, että seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvään aineistoon ja toimintaan saa tutustua omassa rauhassa.

Nuoret voivat lievittää omaa epävarmuutta ja epätietoisuutta seksistä katsomalla pornoa. Porno ei kuitenkaan voi olla ainoa seksuaalikasvattaja.. Pornossa tapahtuvalla seksillä ja seksillä oikeassa elämässä on selkeä ero ja tätä nuoret eivät aina ymmärrä.

Mikäli verkko olisi nuoren ainoa tiedonlähde, riski saada väärää ja virheellistä tietoa olisi suuri. Oletukset ja urbaanit legendat seksistä leviävät verkostoissa helposti ja voivat olla nuoren seksuaalista hyvinvointia ja seksuaaliterveyskäyttäytymistä uhkaavia tekijöitä, mikäli niitä ei oikaista.

Vertaistuki ja oppitunneille kaikille annettava seksuaalikasvatus ovat tärkeitä. Nuoren on tärkeää tietää, että muillakin on epävarma olo itsestään, kysymyksiä seksuaalisuudesta ja toiminnasta seksissä.

Tieto seksuaalisesta toiminnasta kuuluu kaikille, vaikka se tuntuukin olevan juuri raja opetuksessa – mitä voi ja saa näyttää ja kuinka? Pornoa ei voi näyttää oppitunnilla, koska laki kieltää sen esittämisen alaikäisille. Animaatiot eivät ole pornoa. Verkossa on myös paljon ammatti-ihmisten tuottamaa hyvää materiaalia, jota voi käyttää seksuaalikasvatuksessa apuna.

Sukupuoleen kasvaminen

Toiseksi yleisin kysymysten aihe Tuija Rinkisen tutkimuksessa (2012) olivat sukupuoleen, mieheksi ja naiseksi kasvamiseen liittyvät teemat. Kehoon kohdistuva ongelma sukupuoleen kasvamisessa liittyi usein sukupuolielimiin, niiden ulkonäköön ja toimintaan.

Hikoiluun, yli- tai alipainoon, kehon karvoitukseen sekä rintoihin liittyvät ongelmakysymykset olivat myös nuorten mieltä painavia.

Nuoret kaipasivat ammatti-ihmisen määrittelyä omasta tilanteestaan, tilanteen normaalidesta sekä toimintaohjeita ja tietoa mahdollisuudestaan vaikuttaa murrosiän etenemiseen ja oman tilanteensa hoitamiseen. Nuoret ennakoivat myös sukupuolielimiin liittyvien ongelmien vaikutusta seksiin, yhdyntään ja lasten saamiseen myöhemmässä vaiheessa.

Nuoret tarvitsevat yksityiskohtaista tietoa omasta kehostaan ja sen kehityksestä. He tarvitsevat perustietoja kehon eri osista kuten esimerkiksi emättimen tai peniksen rakenteesta sekä kehon toiminnasta.

Nuoret tarvitsevat tietoa myös toista sukupuolen murrosiästä, seksuaalisesta kehityksestä ja tunteista.

Pojat ja tytöt tarvitsevat erilaista tietoa. Tytöt kysyivät esimerkiksi rintojen koosta ja kuukautisista ja pojat kysyivät karvoituksesta, peniksen toiminnasta, sen keskimitasta ja koosta.

Raskaus

Kolmanneksi eniten kysymyksiä esitettiin raskaudesta. Kysymykset käsittelivät raskauden ehkäisyä, raskaaksi tulemista, raskauden varmistamista sekä raskauden keskeytystä. Kysymykset raskauden ehkäisystä olivat kaikkein yleisimpiä ja niitä oli noin puolet kysymyksistä. On tärkeää, että raskauden ehkäisyn opetukseen edelleen panostetaan vahvasti seksuaalikasvatuksessa. Sen laiminlyöminen on seksuaaliterveyttä uhkaava tekijä.

Konkreettista tietoa ehkäisystä ja sen hankkimisesta kaivataan

Nuoret toivovat perinpohjaista ja konkreettista tietoa ehkäisystä. He tarvitsivat toimintaohjeita siihen, miten ehkäisy ylipäätään hankitaan sekä ohjeita sopivan ehkäisyn löytämiseen. Oppitunnilla on hyvä esitellä paikkakuntakohtaisesti nuorille suunnatut palvelut.

Nuoret myös pohtivat ehkäisymenetelmien varmuutta, kuten ehkäisytehon alkamista, ehkäisymenetelmän luotettavuutta sekä ehkäisytehon säilymistä eri tilanteissa. Lisäksi pohdittiin sitä, millä mekanismilla hormonaalinen ehkäisy toimii, millaisia hyötyjä tai haittoja siitä voi olla ja vaikuttaako päihteiden tai lääkkeiden käyttö ehkäisytehoon. Myös jälkiehkäisystä tulisi antaa enemmän tietoa, koska nuorilla oli siitä hatarat ja osaltaan vääristyneet tiedot.

Nuoret pohtivat paljon raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa - kuten esimerkiksi hyväilyseksissä, anaaliseksissä, keskeytetyssä yhdynnässä, suuseksissä ja kuukautisten aikana. Epäilyä raskaaksi tulemisen mahdollisuudesta tai lapsettomuudesta myöhemmin elämässä herättivät kuukautiskierron epäsäännöllisyys, jatkuvat virtsatietulehdukset sekä ympärileikkaus.

Nuoret kaipaavat konkreettisia toimintaohjeita raskauden varmistamiseen sekä raskaustestin tekemiseen ja hankkimiseen. Raskaustestin luotettavuus ja tulosten tulkitseminen aiheuttavat epäselvyyttä.

Seksuaalikasvatusmateriaaleissa raskaaksi tuloa ja raskautta on käsitelty nuorten itsensä mukaan ei-toivottuna asiana ja seksiin liittyvänä riskinä. Aborttia puolestaan väärin tekemisenä ja ongelmana, joka tulisi hoitaa. Nuoret toivovat tietoa teiniraskauksista ja vanhemmuudesta sekä abortista ja sen hyväksyttävyydestä. Nuoret haluavat tietää, mitkä heidän vaihtoehtonsa ovat, jos he tulevat raskaaksi. Tosi-tv:n teiniäitien ja vanhempien kokemukset eivät ole riittävä tapa selvittää asiaa.

Seksitaudit

Seksitauteihin liittyviä kysymyksiä Rinkisen tutkimusaineistossa oli yllättävän vähän, alle yksi prosentti, verrattuna muihin tutkimuksiin. Raskaudesta esitettiin enemmän kysymyksiä kuin seksitaudeista. Edelleen ilmeisesti suurempi pelko ja kondomin käytön motivaatio nuorilla liittyy raskauden mahdollisuuteen, kuin seksitauteihin suojaamattomassa yhdynnässä.

Suurin osa kysymyksistä liittyi seksitautien tarttumiseen ja varmistamiseen. Tarttumisen varmistamisessa oletettiin, että taudin voisi päätellä jonkin oireen tai sen puuttumisen perusteella. Tämä on asia, joka vaatii edelleen tiedon lisäämistä seksitautien oireettomuudesta ja kondomin käytön tarpeellisuudesta. Nuoret pohtivat myös tartuntojen mahdollisia seurauksia. Tieto vähentäisi turhia pelkoja ja lisäisi nuorten seksuaalista hyvinvointia sekä parantaisi seksuaaliterveyskäyttäytymistä.

Toimintaohjeita seksitautien selvittämiseen kaivataan

Nuoret toivoivat toimintaohjeita oman seksitautitilanteensa selvittämiseen. Kansanterveyslain puitteissa jokaisella kunnalla on velvollisuus järjestää ehkäisypalvelut. Nuoret tarvitsevat tässäkin kohdassa konkreettisen tiedon siitä, mihin he voivat hakeutua epäillessään seksitautitartuntaa.

Miten terveyspalveluissa voidaan huomioida nuorten seksuaalinen hyvinvointi, seksuaaliterveys ja niiden uhkatekijät?

Nuorten terveyspalveluihin liittyviä kysymyksiä:

  • Milloin, missä ja mitä palveluissa tapahtuu?
  • Mitä palvelut maksavat?
  • Voiko palveluja saada anonyymisti?

Nuorilla ei ole vielä selkeää käsitystä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmästä eivätkä he osaa valita oikeaa ammattilaista omaan tilanteeseensa. Tämän vuoksi yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Seksuaaliterveyspalveluja kohtaan on myös ennakkoluuloja ja pelkoja jo ennen niiden käyttöä. Huhupuheet ja usein liioitellut kertomukset ja kokemukset palveluista voivat vaikuttaa ennakkoluulojen ja pelkojen syntymiseen.

Nuoret tarvitsevat ja haluavat tietoa avunsaannin mahdollisuudesta silloin, kun kyseessä on seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö tai väkivalta.

Lastensuojelupykälä ohjaa nuorten kanssa toimivia ammattilaisia

Kaikkia, jotka toimivat lasten ja nuorten kanssa ohjaa lastensuojelulain pykälä. Lastensuojelun 25 §:ssä on lueteltu ne ilmoitusvelvolliset viranomaiset ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat, joilla on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu rikoslain 20. luvun tarkoittama seksuaalirikos.

Ammattihenkilöiden velvollisuus on tehdä lastensuojelu- ja rikosilmoitus, mikäli on syytä epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelyä. Näitä henkilöitä ovat muun muassa kaikki terveydenhuollon ammattilaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetus- ja nuorisotoimen palveluksessa olevat henkilöt. Tämän lisäksi he ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä laatimaan lastensuojeluilmoituksen sosiaalitoimeen.

On tärkeää ymmärtää, että lasten ja nuorten oikeudet pätevät myös netissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria tulee suojella seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan muodoilta. Kasvattajien ja muiden alaikäisten parissa työskentelevien ammattilaisten täytyy huolehtia siitä, että heidän tietonsa digitaaliseen mediaan liittyvästä turvataitokasvatuksesta on ajan tasalla. Väestöliiton sivujen ammattilaisosiossa kuvataan digitaalisessa mediassa tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö (grooming).

Jokaisessa yksikössä, jossa työskennellään lasten ja nuorten parissa, tulee olla selkeät toimintaohjeet seksuaalirikoksen tai sen epäilyn kohteeksi joutuneen kohtaamiseen. Täysi-ikäiselle, joka on joutunut seksuaalirikoksen kohteeksi, on tärkeää kertoa rikosilmoituksen teon mahdollisuudesta painostamatta kuitenkaan avunhakijaa siihen.

Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö ja väkivalta uhkatekijöinä

Jokaisella nuorella on oikeus seksuaaliseen kasvurauhaan. Tämä tarkoittaa, ettei kenenkään tule häiritä tai vahingoittaa nuoren seksuaalista kehitystä ja kasvua. Tästä huolimatta osa nuorista joutuu seksuaalisuutta häiritsevän ja vahingoittavan toiminnan kohteeksi.

Nuorilla on usein erityisiä syitä jättää ilmoitus tekemättä tai edes kertomatta kenellekään tapahtuneesta.

  • Aikuiset eivät ymmärrä vihjeitä tapahtuneesta.
  • Tekijä on määritellyt tapahtuneen teon salaisuudeksi ja siihen liittyy kiristämistä tai uhkailua.
  • Nuori tuntee syyllisyyttä ja/tai häpeää tapahtuneesta.
  • Teko ei ole nuoresta vakava.
  • Nuori suojelee läheisiään tai tekijää, pelkää, että esimerkiksi vanhemmat eivät kestä kuulemaansa.
  • Nuori torjuu vaikean asian.
  • Nuorella on pelko, ettei häntä uskota ja/tai pelko, että kukaan ei voi auttaa häntä.
  • Nuori pelkää, että häntä rangaistaan, esimerkiksi koska hän oli teon hetkellä humalassa.
  • Nuori, erityisesti poika, pelkää, että hänet leimataan homoksi.
  • Nuoren pojan miehisyys on uhattuna uhrin roolissa, teko olisi pitänyt pystyä estämään
  • Nuori pelkää rikosprosessia.

Pohdintatehtävä:

Pohdi kertomatta jättämisen syitä yhdessä nuorten kanssa.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret raportoivat enemmän kuin heteroseksuaaliset nuoret kokeneensa seksuaalista hyväksikäyttöä internetissä kuin sen ulkopuolella.

Alaikäiset nuoret syyllistyvät myös tekoihin, jotka vahingoittavat uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Nuorten teot kohdistuvat niin lapsiin kuin saman ikäisiin nuoriin. Merkittävä osa näistä teoista ei tule viranomaisten tietoon.

Itsensä suojaamista verkon käytössä opetettava

Oppitunneilla on tärkeää käydä läpi verkon käyttömahdollisuuksia myös nuorta vahingoittavassa tarkoituksessa. Harva nuori ymmärtää, että ehkä vain ystävälle tarkoitetun kuvan näkevät mahdollisesti kaikki. Kuvat, joita itsestään laittaa verkkoon, saattavat saada hyvinkin törkeää ja loukkaavaa palautetta tai viestittelyä. Millaiset kyvyt nuorella on selvitä haastavassa tilanteessa?

Vuonna 2013 nuorille suunnatun uhritutkimuksen mukaan viidenneksellä yhdeksäsluokkalaisista tytöistä yleisin internetissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ja ehdottelun muodoista oli seksikkäiden kuvien pyytäminen. Lisäksi 9-luokkalaisista tytöistä 15 %:a ja pojista 5 %:a oli saanut tuntemattomien lähettämiä alastonkuvia tai nähnyt webkameran välityksellä alasti esiintymisiä.

Erilaisia tietoja yhdistelemällä voidaan selvittää henkilötietoja, siksi on aina tiedostettava henkilötietojen luovuttamisen riskit. Nuorella on harvoin myöskään käsitystä tekijänoikeuksista. Esimerkiksi laillisesti kuvaa saa käyttää kysymättä vain sen ottaja, ei kuvattava ja kuvakaappaus on kiellettyä.

Nuoruuteen kuuluu naiivi luottamus ja toisaalta juuri sen hyväksikäyttäjä tietää. Verkossa tapahtuvat keskustelut luovat kuvan tutusta, vaikka itse asiassa henkilö on vielä täysin tuntematon nuorelle. Väestöliitossa tehdyn kliinisen työn kokemusten perusteella moni nuori kokee, että jo viiden keskustelukerran jälkeen netissä ollut henkilö oli hänelle tuttu.

Nuorten kanssa on myös hyvä käydä läpi toimintatavat, mikäli tilanne tai keskustelu alkaa ahdistaa, se muuttuu kiusaamiseksi tai häirinnäksi.

Tärkeää kunnioittaa myös toisten rajoja. Ahdistelu on aina väärin. Viimeisin muutos seksuaalirikoslakiin määrittää muun muassa seksuaalisen ahdistelun rangaistavaksi.

Pohdintakysymyksiä:

  • Miten toimit sellaisessa tilanteessa, jossa haluat jotakin toiselta, mutta hän ei siihen suostu?
  • Miten kieltäydyt toisen ehdotuksesta tai pyynnöstä?
  • Miten toimit, kun joku on kohdellut sinua kaltoin?
  • Mitä keinoja sinulla on suojella itseäsi? Tarvitsetko harjoitusta?

Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa herää...

  • kun kuulet, että ystävääsi on nimitelty seksuaalisesti loukkaavalla tavalla?
  • kun kaveristasi on laitettu perättömiä juoruja liikkeelle verkossa?
  • paras kaverisi kertoo, että hänet on raiskattu?

Tunne- ja turvataitokasvatus antaa toimintamalleja myös hankaliin tilanteisiin

Tunne- ja turvataitokasvatuksen sekä medialukutaidon avulla voidaan vahvistaa nuorten seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja ennaltaehkäistä seksuaalisuutta häiritsevää ja vahingoittavaa toimintaa.

Nuori oppii tunnistamaan oman kehonsa ja sen koskemattomuuden rajat. Hän oppii mielekkäitä toimintamalleja epämiellyttäviksi koettuihin tilanteisiin. Tunne- ja turvataitojen opettaminen ei siirrä vastuuta hyväksikäyttävästä teosta nuorelle, vaan vastuu epäasiallisesta tai muuten seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikkovasta teosta on aina tekijällä.

Tämä pätee myös niin sanotun vastikkeellisen seksin ostamisesta alaikäiseltä nuorelta. Nuorten vastikkeellinen seksi, eli seksuaalisten palvelusten vaihtaminen rahaan tai muuhun etuun, on viime vuosina herättänyt keskustelua.

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastikkeeksi seksistä oli kokenut pojista 4 %:a ja tytöistä 5 %:a. Vielä ei kuitenkaan ole tehty tutkimusta siitä, kuinka yleisiä suomalaisnuorten kokemukset vastikkeellisesta seksistä ovat, joten ilmiön todellisesta laajuudesta ei ole tietoa.

Jokaisen kasvattajan vastuulla on edesauttaa nuorta toimimaan turvallisesti vuorovaikutussuhteissa, tapahtuivatpa ne kasvotusten, verkon tai mobiililaitteiden välityksellä.

Lain mukaan lapsen seksuaalinen suojaikäraja on 16 vuotta ja se on melko yleisesti nuorten tiedossa. Toisaalta nuorilla ei ole riittävää tietoa toisesta suojaikärajasta. Toinen suojaikäraja on 18 vuotta, ja se liittyy lapsen suojaan perhepiirissä kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.

Lisäksi erityinen lasten suojasäännös antaa erityissuojaa alle 18-vuotiaalle. Tällaisia erityistilanteita ovat, jos alle 18-vuotias joutuu sellaisen henkilön seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, johon nähden nuori on määräysvallan tai valvonnan alainen tai tähän rinnastettavassa alisteisessa suhteessa. Säännös on tarkoitettu suojaamaan yleistä suojaikärajaa vanhempia eli 16–17-vuotiaita.

On tärkeää huomioida, että nuorten keskinäisiä seksuaalisuhteita ei pidetä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, jos nuorten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa.

Suojaikärajojen tarkoitus on suojata alaikäisten psyykkistä, seksuaalista ja fyysistä kehitystä. Heidän vähäistä elämänkokemustaan tai esimerkiksi sosiaalista kehittymättömyyttään ei saa käyttää väärin.

Grooming

Grooming tarkoittaa seksuaalisen hyväksikäytön valmistelua ja lapsen tai nuoren houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin. Grooming toteutetaan verkossa ja mobiililaitteita hyödyntäen.

Hyväksikäyttöön pyrkivä henkilö rakentaa olosuhteet, joissa seksuaalinen hyväksikäyttö on mahdollista. Seksuaalisen hyväksikäytön valmistelu käsittää teot, jotka luovat pohjan ja mahdollisuuden lapsen tai nuoren seksuaaliselle hyväksikäytölle.

Hyväksikäyttöä valmistellaan yleensä suunnitelmallisesti

Hyväksikäytön valmistelu voidaan kuvata prosessimaisesti etenevänä, asteittaisena lähestymisenä osaksi lapsen elämää. Verkon ja mobiililaitteiden vuorovaikutteiset palvelut tarjoavat kanavan kontaktin luomiseen ja tutustumiseen. Tekijä voi pyrkiä saamaan alaikäisen seksuaalisävytteiseen keskusteluun, saada tämän välittämään itsestään intiimejä kuva- tai videotallenteita tai johdattaa tämän reaalimaailmassa tapahtuvaan seksuaaliseen kohtaamiseen.

Viime vuosina lasten reaaliaikainen seksuaalinen hyväksikäyttö sosiaalisen median avulla on yleistynyt poliisin tilastojen mukaan.

Seksiviestittely ja seksikiristys

Seksiviestittely (sexting) voi olla tärkeä tapa kertoa toiselle syvistä seksuaalisista tunteista sanoin ja kuvin. Nuoret vaihtavat usein seurustelukumppaninsa kanssa seksuaalissävytteisiä, intiimejä kuvia tai viestejä.

Seksiviestittelyn varjopuoli on niin sanottu kostoporno eli intiimit kuvat ja videot voivatkin esimerkiksi eron hetkellä olla loukkaavia välineitä, joita levitetään kolmansille osapuolille verkkoon ja loukataan toista osapuolta.

Kuvan tai videon lähettäjä voi syyllistyä rikolliseen toimintaan. Henkilö, joka esiintyy intiimissä kuvassa tai videossa, joutuu tahtomattaan osaksi julkisuutta ja nöyryytetyksi. Itsestä otettujen intiimien kuvien tai videoiden leviäminen kolmansille osapuolille aiheuttaa melkein aina ahdistuneisuutta, nolouden tunnetta, häpeää ja syyllisyyttä nuoressa. Pahimmillaan nuori voi yrittää ratkaista kestämätöntä tilannetta itseään vahingoittavalla toiminnalla.

Seksikiristys tarkoittaa kohteen kiristämistä tavalla, jolla tekijä saa seksuaaliset halunsa toteutettua. Poliisin mukaan tämä voi toteutua esimerkiksi niin, että tekijä esiintyy kohteen ikäisenä tyttönä tai poikana. Hän pyytää netissä tapaamansa kohteen lähettämään hänelle alastonkuvia itsestään.

Tämän jälkeen kuvan saanut henkilö alkaa kiristää kuvan lähettänyttä. Kiristäminen voi tapahtua esimerkiksi niin, että tekijä uhkaa laittaa alastonkuvat julkisesti nettiin, ellei henkilö suostu seksiin kiristäjän kanssa tai maksa kuvista pyydettyä summaa.

Turvataidot

Jokaisella nuorella on oikeus kaikenlaisesta väkivallasta, häirinnästä, hyväksikäytöstä ja syrjinnästä vapaaseen elämään. Turvataitokasvatuksella vahvistetaan nuoren omia voimavaroja, annetaan nuorelle valmiuksia toimia jämäkästi ja itseään suojellen, lisätään tietoa seksuaalioikeuksista sekä tuetaan tunnetaitojen kehittymistä. Turvataitokasvatuksella vahvistetaan nuoren keinoja puolustaa itseään kaikenlaista väkivaltaa, häirintää ja seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan.

Turvalliset ihmissuhteet (kiintymyssuhteet), kuten suhde opettajaan, ovat merkityksellisiä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä ennaltaehkäistäessä. Niiden tiedetään nopeuttavat esimerkiksi kaltoinkohtelun ilmituloa myös vammaisten, seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvien tai pakolaisnuorten parissa.

Tunne kuulumisesta yhteiskuntaan aktiivisena ja omaa elämäänsä hallitsevana yksilönä on tärkeä meille kaikille. Ihminen arvioi ympäristöään minäkäsityksensä kautta. Nuoren minäkäsityksen kannalta on vahingollista, jos hän ei saa tai uskalla rakentaa identiteettiään omaehtoisesti, vaan joutuu tekemään valintojaan toisten toiveiden pohjalta. Toisaalta ympäristö, joka hyväksyy nuoren omana itsenään, voi korjata nuoren itsetuntoon aiemmin syntyneitä vahinkoja.

Nuori tarvitsee ympäristöltään positiivista palautetta kokemansa sukupuoli-identiteetin rakentamisen tueksi. Esimerkiksi seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvat nuoret saattavat kokea stigmatisointia ja näkymättömyyttä, koska he jäävät heteronormatiivisen oletuksen ulkopuolelle.

Lisäksi mihin tahansa vähemmistöryhmään kuuluvalla nuorella voi olla vaikeuksia löytää samaistumisen kohteita tai hänen sukupuoltaan tai seksuaalisuuttaan ei osata ottaa huomioon, kuten helposti käy esimerkiksi vammaisella nuorella

Turvataitojen opettamisella tuetaan nuoren omanarvontunnetta sekä omien ja toisten rajoista ja kehon itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Turvataidot eivät kuitenkaan vastuuta nuorta esimerkiksi tapahtuneesta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, vaan luovat rohkeutta keskustella avoimesti tapahtuneesta ja hakea tarvittaessa apua.

Opetus ei myöskään koskaan saa perustua pelotteluun, sillä ei kasvateta pärjääviä nuoria. Turvataitojen opettamisessa on hyvä olla konkreettisia keinoja pitää itsensä paremmin turvassa. Mitä arvokkaammaksi itsensä kokee, sitä enemmän itseään tahtoo suojella.

Turvataitokasvatuksella on paljon yhteistä muun muassa seksuaalikasvatuksen ja mediakasvatuksen kanssa.

Nuorten riskinarviointikyky ei ole samanlaista kuin aikuisilla

Keskeneräisyys nuoruudessa on keskeistä ja tarve suojeluun oleellista. Nuoren riskiarviointikyky sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen on erilainen kuin aikuisen. Hyväksytyksi tulemisen tarve sekä miellyttämisen tarve ovat vahvoja. Itsensä mittaaminen seksuaalisuuden, kilpailun ja kaupallisuuden rajattomalla kentällä tuntuu olevan osa nuorten tätä päivää. On tärkeää, että aikuistuvankin nuoren etsintää ymmärretään ja riittävästi myös rauhoitetaan.

Nuori asettaa helposti muun muassa ryhmän arvot omien arvojensa ja tarpeidensa edelle. Tunteet ja tunnetietoisuus ovat vielä kehittymässä. Aikuisennälkäiset tai rajoistaan rikotut nuoret ovat erityisessä riskissä joutua eriasteisen väkivallan, häirinnän ja hyväksikäytön kohteeksi.

Kun omia rajojaan ei tunnista, niitä on toisten helpompi ylittää. Hyväuskoisuus, humala tai kokeilunhalu ei ole rikoksia, mutta esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu on.

Opetetaan nuoria

  • ilmaisemaan omia tarpeita, toiveita ja rajoja
  • kunnioittamaan muiden tarpeita, toiveita ja rajoja
  • tunnistamaan riskialttiit tilanteet ja tekemään seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyviä vastuullisia päätöksiä sekä hyviä ja turvallisia valintoja
  • kertomaan tapahtuneesta ja pyytämään apua ja tukea ilman syyllisyyden ja häpeän tunnetta
  • kaikenlaisen väkivallan, häirinnän, hyväksikäytön ja syrjinnän vastaiseen ilmapiiriin.

Turvataidot:

  • Opettele kuuluva, jämäkkä ja vakuuttava EI.
  • Poistu paikalta tai nettisivulta tai sovelluksesta. Saat poistua aina sanomatta sanaakaan.
  • Et tarvitse kenenkään lupaa tai suostumusta epäilyttävästä tilanteesta poistumiseen.
  • Kerro luotettavalle aikuiselle. Kerro, vaikka tilanne olisi jo ohi.

Vanhemmille kannattaa kertoa turvataitokasvatuksen sisällöstä

Vanhemmille ja aikuisille, jotka elävät nuoren kanssa, kannattaa kertoa turvataitokasvatuksen sisällöstä. Tämä usein mahdollistaa myös kotona aiheesta keskustelun. Suomessa elää vahvana uskomus, että sukupuolten tasa-arvo on vahva osa meidän kulttuuriamme. Epätasa-arvon piirteitä nähdään helposti vain muissa, meille vieraissa kulttuureissa.

Myös sukupuolinen häirintä ja seksuaalinen väkivalta mielletään helposti enimmäkseen muihin kulttuureihin liittyvänä haasteena. On tärkeä osoittaa maahanmuuttajanuorille, että heidän kulttuuriaan ja perheitään arvostetaan ja haluamme oppia ymmärtämään myös heidän sukupuoli- ja seksuaalikulttuuriaan.

Toisinaan on hyvä harkita, voisiko seksuaalikasvatus olla tarkoituksenmukaisempaa eriytetyissä tyttö- ja poikaryhmissä, niin nuorten kuin heidän perheidensäkin kannalta katsottuna. Toisaalta, on hyvä tiedostaa, että eriyttäminen voi johtaa sukupuolirooleja korostavaan opetukseen ja esimerkiksi transnuorella on oikeus valita, kumpaan ryhmään hän osallistuu.

Turvataitoja opettava henkilö:

  • Ole valmis kuulemaan, näkemään nuoria ja välittämään heistä arvostavasti
  • Aktivoi nuoria pohtimaan, olemaan kriittinen, etsimään konkreettisia ratkaisuja turvataitojen käsittelyyn tunnilla heidän ikä- ja kehitystasonsa huomioiden.
  • Vedä tarvittaessa rajat, mikäli keskustelu ei noudata kaikkia arvostavaa, yksityisyyttä suojaavaa ja kunnioittavaa tapaa.
  • Huomioi, että kokemuksellinen oppiminen esimerkiksi taiteen avulla, antaa tilaa ja uskallusta vaikeiden asioiden käsittelylle.
  • Toiminnallisissa harjoituksissa muista, että fyysisen kontaktin tulee olla aina vapaaehtoista ja nuori saa muuttaa mieltään vielä kesken harjoituksen.
  • Tarkista normit ja asenteet, jotka vaikuttavat turvataitojen opettamiseen kohdallasi.
  • Uskalla heittäytyä omana persoonanasi opetukseen ja luo turvallinen oppimisympäristö, jossa nuori voi harjoitella omien rajojensa haltuunottoa, selkiyttämistä ja luottamusta omiin kykyihinsä.

Turvataitokasvatus on myös myönteistä, luovaa ja nuorta voimaannuttavaa. Nuori ei ole omassa elämässään vain sivustakatsojan roolissa, vaan aktiivinen pääroolin esittäjä. Hän voi vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat häntä itseään sekä siihen, mitä hänelle tapahtuu.

Nuoren itsetunto vahvistuu, minäkuvan selkiytyy ja voimavaroja vapautuu. Tämä lisää myös nuoren rohkeutta ottaa vastuuta omista teoistaan. Positiivinen turvataitokasvatus auttaa nuorta myös oman seksuaalisuuden käsittelyssä ja hyvissä valinnoissa, jotka koskevat omaa seksuaalisuutta tai seksikäyttäytymistä.

Materiaalia:

Seksuaalisuutta, omia rajoja ja ihmisoikeuksia puolustavia julisteita ja esitteitä voi ladata netistä. Julisteissa olevien viestien näkyminen koulun arjessa tekee omien oikeuksien ja rajojen puolustamisen sekä epäasialliseen käytökseen puuttumisen osaltaan luvalliseksi.

Mistä tietoa seksuaaliterveydestä ja seksuaalioikeuksista?

Nuorille tarkoitettuja nettisivuja ja verkkopalveluja runsaasti saatavilla. Palveluissa saa asiallista tietoa ja taitoja sekä tukea kohdata omaa ja toisen kanssa jaettua seksiä. Nuoren voi ohjata palveluihin, joihin aikuinen ensin on itse tutustunut ja arvioinut niiden sopivuuden nuoren ja kehitystason huomioiden.

Ammattilaisille on erikseen omia sivustoja (esimerkiksi www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus), joista löytää helposti tukea opetukseen sekä konkreettisia menetelmiä tuntien suunnitteluun.

Kirjallisuutta, kuten myös nettiluentoja on saatavilla aina ajankohtaisista ja uusista aiheista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet sekä opetussuunnitelma auttavat ja ohjaavat opettajan työtä.

Seksuaalioikeuksien tiedostaminen ja toteutuminen ovat avaintekijöitä seksuaaliterveydelle. Seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet koskevat kaikkia ihmisiä, myös nuoria.

Voit tulostaa Väestöliiton sivuilta seksuaalioikeudet huoneentauluksi luokkaan esimerkiksi silloin, kun niitä käsitellään oppitunnilla vaikkapa ryhmätyönä. Seksuaalioikeuksien tarkistuslistasta voit selvittää miten oikeudet toteutuvat koulussasi.

Lähteet

Aaltonen J. Turvataitoja nuorille.(2012). Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. THL.

Bildjuschkin K., Ruuhilahti S. (2008) Seksiä vaatteet päällä. Tammi.

Brusila P., Hyvärinen S., Kallio M., Porras K., Sandberg T. (2009). Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori. VL- Markkinointi.

Cacciatore R., Korteniemi-Poikela E., Huovinen M. (2008).Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa. WSOY.

Kontula, Osmo (toim.).(2012). Mitä pojat todella haluavat tietää seksistä - Tehoa poikien seksuaaliopetukseen. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 55/2012.

Pela. (2011). Tutut tuntemattomat – Raportti lasten ja nuorten nettituttavuuksista sosiaalisessa mediassa. Pelastakaa lapset.

Rinkinen T. (2012). Nuorten kysymyksiä seksuaaliterveydestä Väestöliiton Internetpalvelussa. Väitöskirja.

Hankkeet

Hanke. (2010–2012).Selkenevää! Seksuaalisen hyvinvoinnin vahvistamishanke. Turun kaupunki.

Mannerheimin lastensuojeluliitto. (2006–2010).Ehkäisevän päihdetyön hanke. A-klinikkasäätiö ja Terveys ry.

Nettisivut

Amnesty Internationalin Suomen osasto https://www.amnesty.fi/

Kouluterveyskyselyn tuloksen THL:n sivuilla https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset

Nuorten Mielenterveystalo https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx

Seksuaalioikeudet Väestöliiton sivuilla http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/

Videot

Kuva 1. Asenteet ja seksuaalisuus. Asiantuntijana Miila Halonen Väestöliitosta.
Kuva 2. Itsetunto. Asiantuntijana Tarja Santalahti Väestöliitosta.
Kuva 3. Mediataidot ja seksuaaliterveys. Nuori kertoo -Aino Kanneljärven opistosta.
Kuva 4. Turvataidot. Asiantuntijana Tarja Santalahti Väestöliitosta.

Etsitkö luotettavaa tietoa terveydestä ja sairauksista?

Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä sekä sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville. Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia.

Käytämme evästeitä, jotta pystymme tarjoamaan parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sivustollamme. Voimme käyttää evästeitä myös markkinointiviestinnän kohdentamiseen. Jatkamalla sivustollemme hyväksyt evästeiden käytön.

Lisätietoja